Kuittikirjoittimen hyödyntäminen viestiliikenneharjoituksissa

Vuoden 2022 Respa viestiliikenneharjoituksessa ryhmällämme käytössä ollut akkukäyttöinen A4-tulostin (HP Mobilejet 250) helpotti todella paljon viestien toimittamista vastaanottajille ympäri rakennusta. Tästä lähti idea tehdä vielä helpompi ja mukana kulkeva väline viestien käsittelyyn

Ratkaisuksi päätyi pienen tutkimisen jälkeen kuittikirjoitin, sen täyttäessä kriteerit nopeudesta, pienestä koosta ja olemattomasta virrantarpeesta. Lisäksi se on melko operaatioturvallinen, printattujen viestien ollessa vähän liiankin helposti tuhottavia (lämpöpaperin häviää jopa farkkujen taskussa äkäiseen)

Kuvassa näkyvä tulostin on Netumin USB/Bluetooth kuittikirjoitin 58mm nauhalle. Virtansa se saa suoraan koneen USB-liittimestä eli erillisiä virtalähteitä tai invertteriä ei tarvita. Lisäksi laitteelle löytyy suoraan Windows ajurit

EMCOMM-Print

Rautapuolen miettimisen jälkeen päädyin kirjoittelemaan pienen Pythonilla tehdyn apuohjelman https://github.com/ekakela/emcomm-print joka helpottaa viestien tulostelua hektisen harjoituksen lomassa suoraan Winlinkistä

Emcomm-print on python scripti joka valvoo konfiguraatiotiedostossa olevaan kansioon tallennettuja tiedostoja kerran sekunnissa ja ampuu ne suoraan tulostimelle jonka jälkeen viestit siirretään talteen. Se ei ole suoranaisesti sidoksissa lämpökirjoittimen käyttöön vaan toimii myös muiden tulostimien kanssa.

scriptille määritellään valvottava kansio konfiguraatiotiedostossa (config.txt) sekä prosessoitujen viestien loppusijoituspaikka 

[emcomm-print]
incoming_dir = C:/EMCOMM/Incoming/
processed_dir = C:/EMCOMM/Processed/

Asennus vaatii Python for Windows ohjelmiston asennusta (> 3.11.x versio, saattaa toimia vanhemmillakin)

Sekä seuraavien kirjastojen/riippuvuuksien asentamista (saattavat olla jo valmiiksi mukana Python for Windows paketissa) 

time
os
shutil
time
configparser

Asennuksen jälkeen avaa notepad ja tarkista sieltä, että oletus tulostimeksi on valittu mieleinen tulostin sekä ”page setup” osiosta, että paperityyppi sekä marginaalit ovat mieleiset

Header / Ylätunniste kenttään voi halutessaan kirjoittaa ”luokituksen” viesteille joka tulostuu jokaikisen printin yläreunaan. ÄLÄ Käytä Footer/Alatunniste kenttää jos kyseessä on kuittikirjoitin. Notepad yrittää laittaa väliin yhtämonta tyhjää merkkiä kuin A4-sivuun mahtuu jolloin paperia menee hukkaan metritolkulla.

Jos haluat luoda pikakuvakkeen emcomm-printin käynnistykselle niin se onnistuu määrittelemällä ohjelmaksi seuraava 

%systemroot%\System32\cmd.exe /c "pythonw C:\location\to\the\script\EMCOMM\emcomm-print.py"

Käyttö

Käynnistä emcomm-print joko ylläkuvatulla pikakuvake metodilla tai powershell/cmd komentoriviltä seuraavalla komennolla

python.exe emcomm-print.py

Tämän jälkeen Winlinkistä viestien tallentaminen valittuun incoming kansioon aiheuttaa sen, että skripti ajaa ne välittömästi kuittikirjoittimelle ja noheva viestimies voi sykkiä paperi kourassa vastaanottajan tykö

Hunter F5 RHA68 käsikapula

8.12-10.12.2023 viikonloppuna on ollut XXL myynnissä Hunterin F5 metsästysradio -50% alennuksella. Kävin hakemassa kyseisen kapulan lauantaina.

Mittasin tehot päätevastusta vasten käyttämällä Bird 4131 Tactical Radio Test Settiä millä voidaan testata 30-88 MHz radioita. Testerissä on Taajuuden, Lähtevän tehon, Takaisin heijastuvan tehon, Seisovan aallon suhde, Kentän voimakkuus ja Deviaatio mittaus.

1: 68.050 MHz – 5.32 W

2: 68.175 MHz – 5.44 W

3: 67.500 MHz – 5.38 W

4: 71.375 MHz – 5.36 W

5: 71.425 MHz – 5.34 W

6: 71.475 MHz – 5.32 W

7: 71.625 MHz – 5.30 W

8: 68.575 MHz – 5.32 W

9: 70.200 MHz – 5.33 W

10: 71.025 MHz – 5.41 W

11: 71.050 MHz – 5.36 W

12: 71.100 MHz – 5.80W

13: 68.100 MHz – 5.37W

14: 68.300 MHz – 5.35 W

15: 68.425 MHz – 5.36 W

16: 68.425 MHz – 5.88W

17: 68.225 MHz – 5.28 W

18: 71.575 MHz – 5.42 W

19: 72.325 MHz – 5.25 W

20: 71.350 MHz – 5.38 W

21: 71.550 MHz – 5.39 W

22: 71.600 MHz – 5.40 W

23: 68.375 MHz – 5.30 W

24: 71.175 MHz – 5.45 W

25: 71.750 MHz – 5.66 W

26: 71.900 MHz – 5.32 W

Kuva Birdin 4131 ja Hunterin F5 kapulasta kanavalla 26.

Käsikapulan oma antenni

Antenni on mitattu 3m mittauskaapelia vasten 20 cm päästä päästä simuloituna miten kapulaan puhuttaisiin normaalisti.

Hunter F5 antenni SWR


Hunter F5 antenni RL


SRAL ry:n satavuotiselta taipaleelta (1921 – 2021)

Lainaus

Suomen Radioamatööriliiton (SRAL) edeltäjän Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistyksen perustava kokous pidettiin Helsingissä 14. huhtikuuta 1921. Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 15. syyskuuta 1921. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin suomalaisen radioamatööritoiminnan esitaistelija Leo Oskar Lindell.

Langattoman viestinnän historia alkoi yli sata vuotta sitten. Kipinälähettimen sähkötysavaimeen olivat rohkeasti tarttuneet venäläinen Aleksandr Popov ja italialainen Guglielmo Marconi. Heidän jälkeensä tuli joukko innokkaita radioharrastajia, joiden kokeiluja siivitti halu ulottaa ”langaton yhteyspiiri” toinen toistaan pitemmälle. Tästä alkoi radion, radiotekniikan ja radioviestinnän voimakas kehitys, jossa radioamatöörit ovat olleet alusta asti tiiviisti mukana.

Ensimmäinen suomalainen radioharrastaja oli myöhemmin keksijänäkin tunnettu Eric M.C. Tigerstedt (1887 – 1925), joka jo v. 1905 18-vuotiaana koulupoikana lähetti rakentamallaan kipinälähettimellä sanomia venäläiseen sota-alukseen Kruunuvuoren selällä, Helsingissä. Suomen ensimmäinen radioamatööri oli turkulainen Leo Lindell (1897 – 1936), radiotoimintamme alkuaikojen keskeinen voimahahmo.

Radioamatöörit olivat luontevasti aloittamassa yleisradiotoimintaa Suomessa, koska muitakaan radion kokeilijoita ei juuri ollut. Leo Lindell järjesti ensimmäisen julkisen radiokonsertin N.V.L:n talvijuhlilla Turussa tammikuussa 1922. Arvi Hauvonen antoi ensimmäisen radiokonsertin Kuljussa, Tampereen lähistöllä keväällä v. 1923. Vuoden 1924 maaliskuussa Helsingin Radiokerho ryhtyi radioamatöörivoimin yleisradiokokeiluihin Radiola-nimisellä asemalla Arenan talossa, Helsingissä. Lähetystoimintaa kesti puoli vuotta.

Toisen maailmansodan aikana Suomen sodissa 1939-1945 radioamatööriemme radiotekniikan tuntemus ja radioviestinnän kokemus oli tehokkaassa käytössä niin koti- kuin sotarintamalla. Talvisodan syttyessä noin 20 radioamatööriasemaa jäi täyteen toimintavalmiuteen nopeasti koottuun vararadioverkkoon. Tällä varmistettiin elintärkeiden voimalaitosten ja ilmapuolustuksen aluekeskusten viestiliikenne. Jatkosodassa noin neljännes silloisesta Liiton jäsenistöstä palveli ev Reino Hallamaan johtamassa radiotiedustelussa. Sodan jälkeen Hallamaan perustaman salaisen ”kaiken varalta” -radioverkon rungon muodostivat 19 radiotiedustelussa ansioitunutta Suomen Radioamatööriliiton jäsentä.

SRAL on kasvanut lähes satavuotisen taipaleensa aikana muutaman aktiivijäsenen radiomiesryhmästä n. 3500 jäsenen yhteenliittymäksi, jolla on oma tärkeä tehtävänsä myös yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa ja nuorisotyössä sekä ammattiin ohjaavan harrasteen kouluttamisessa.

Alkuaikojen kipinälähettimet ja kidevastaanottimet saivat aikanaan väistyä elektroniputkien tieltä. Nykyisin radioamatöörit käyttävät huipputekniikkaa edustavia puolijohdeperustaisia lähettimiä ja vastaanottimia. Langattomissa yhteyksissä hyödynnetään digitaalitekniikkaa, koko radiotaajuusspektriä, mikrotietokoneita ja radioamatöörien omia satelliitteja. Kynnys radioamatööriharrasteen aloittamiseksi on matala ja joustava; sähkötysvaatimusta ei enää ole, ja aloittelija voi suorittaa vaadittavan tutkinnon asteettain itselleen sopivimmalla tavalla – ikä ja sukupuoli eivät ole esteenä harrasteen aloittamiselle.

Maailmanlaajuista radioamatööritoimintaa sitovat kansainväliset sopimukset ja viranomaisten määräykset. Suomessa liikenne- ja viestitntävirasto Traficom myöntää radioamatööriluvat, antaa radioamatöörimääräykset ja valvoo niiden käyttöä radioviestinnässä.

Juhlavuotensa kunniaksi SRAL on julkaissut Suomen Radioamatööriliiton 100-vuotishistorian, jonka on toimittanut oululainen tietokirjailija Jonna Pulkkinen.

9.2.2021/OH2HK

Perusluokan radioamatööritutkinto etäopetuksena Tampereelta

Tampereen Radioamatöörit ry järjestää perusluokan radioamatööritutkintoon
tähtäävän kurssin neljänä viikonloppuna 20.2. alkaen. Kurssi pidetään
etäopetuksena ja mahdollisesti osittain OH3NE:n kerhotiloissa.
Pätevyystutkinto järjestetään Tampereella, mutta ulkopaikkakuntalaiset
voivat sopia tutkinnon järjestämisestä paikallisen tutkijan kanssa. Kurssin
hinta on 15 €. Ilmoittautumiset kurssille 12.2. mennessä
taloudenhoitajalle, talous ät oh3ne piste fi.