NESTEEN RADIOAMATÖÖRIT


Tämä on hyvin omakohtaista kokemusta, ei niinkään Nesteen Radioamatöörien historiaa virallisessa muodossa.

MUISTOSANAT

VTRAR 1991 - 1994


Olin kiinnostunut radiotoiminnasta. Minulla oli  LA-puhelin ja tutustuin "oikeisiin radioamatööreihin" Nesteellä. Olli Pilviö OH2BHB, Jouko OH6FH, Kari OH2KU sekä niin edespäin.

Ajattelimme, että kun kerran Nesteellä on kaikenlaisia kerhoja Kankureista Kamerakerhoon, kai siihen mahtuisi vielä yksi todella hyvän harrasteen kerho: radioamatöörit!

Tuumasta toimeen. Yhteydenottoja yrityksen harrasteohjaajaan Mattiin. Häneltä reunaehdot ja sitten vain ilmoitus ilmoitustauluille! (klikkaa ilmoitusta isoksi)


Paikalle saapui väkeä ja yhdistys; kerho perustettiin 29.11.1988. Nimen se sai Nesteen RadioAmatöörit ja puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Olli Pilviö OH2BHB. Jotenkin - olematta radioamatööri - jouduin mukaan johtokuntaan ja tililleni sälytettiin kerhon sihteerin, varainhoitajan sekä tiedotusvastuisen virat. Ja yllytettiin käymään tenteissä! HI!

Nuori kerho alkoi kokoontua viikoittain milloin missäkin sopivassa neuvottelutilassa miettimään mitäs sitten?

Kerhoasema! Toistin! Kerhoretkiä! Ilmoituslehtinen! Toimintarahoitusanomus! Tulihan niitä! Sitten vaan toimeksi.

Hiljalleen kerho sai jalan- vai sanoisiko sanansijaa Neste Oy:n henkilökunnan parissa. Jäsenmäärä alkoi kasvamaan ja huomasimme, että Nesteen henkilökunta olikin paljon laajemmalla alueella kuin kuvittelemallamme Porvoon, Keilaniemen ja Naantalin toimipisteissä! Oli maakaasua, öljynetsintää (!) Öljylämmitysneuvontapisteitä, Tradingia, kemianteollisuutta! Suomessa ja muuallakin: Euroopan kautta Yhdysvaltoihin ja Kauko-Itään!

Yritimme saada kerhoesitettä useammankin toimipaikan ilmoitustauluille muttemme voineet käydä tarkastamassa tilannetta vaikkapa Malesiassa!

Kävimme kerhoretkellä ja pidimme yhteyttä eri puolilla yhtiötä oleviin kerhon jäseniin kerholehtemme välityksellä.


KERHOASEMAKUTSU

Kyselimme Suomen Radioamatööriliitolta, joka välitti asemalupa-anomukset Telehallintokeskukselle, josko olisi "meille sopivaa" radioamatööritunnusta tarjolla?

Olisimme halunneet jotain "eksoottisempaa" kuin järjestyksessä tarjolla olevat AA_-sarjan kutsut. Olisimme halunneet kutsuksi OH2OIL mutta sitä nyt sitten ei mitenkään voinut saada. Jäljelle jäi hiukan "sinne päin viittaava" OH2AAN.

Mutta koska kutsut jaettiin järjestyksessä ja "menossa oli" OH?AAK, niin meidän piti odottaa, että menee se K, ja sitten AAL ja AAM kunnes vuoroon tulee AAN josta saamme OH2AAN Nesteen Radioamatööreille.

Odotimme... Ja odotimme. Ei se ensimmäinenkään "käynyt kaupaksi millekään kerholle". Surkeaa. Meni kevät. Meni kesä.. Vuodenajat kuluivat. Vuosi kului (!). Mutta eivät koolit!

Mitäs nyt sitten? Tässähän menee vuosia jos kerran yksikään kooli ei lähde liikkeelle, tässä on jo kohta vuosi odotettu! Ja niitä odotettavia kooleja on kolme... Hohhhhoiiiijaaaaaaa.... Tästä ei tule mitään!

Riehaannuin ilmaisemaan mielipiteeni johtokunnalle kokouksessaan: Mitäs, jos "ostettais noi koolit tosta pois edestä viereksimästä? Saatas sitten kanssa se AAN!" Jota porukka ihmettelemään!

Perustelin. "Kerhollamme on useita toimipisteitä. Kooli ei ole kallis ylläpitää. Ostetaan eri toimipisteille omat koolit, niin johan lähtee "koolijono" liikkeelle! Katsokaas: OH1AAM vaikka Naantaliin, Sitten OH2AAK Keilaniemeen ja OH5AAL Lappeenrantaan! SITTEN on OH2AAN:n vuoro! Se Porvooseen "pääkallon paikalle!"

Ihmettelyn jälkeen toimenpiteisiin: näin Nesteen Radioamatööreille tuli tuo "nivaska" kooleja!

Aimo OH1BHC hallitsi Naantalissa OH1AAM-koolia, Pena OH2BPS Keilaniemessä OH2AAK-koolia ja Nisse OH5MW Lappeenrannassa OH5AAL-koolia! meille jäi OH2AAN. Kuten halusimme!


RIGIT ASEMALLE

Oli kuitenkin vielä yksi "pikku juttu". Ei asematilaa, ei antenneja eikä rigejä..

Asialle piti tehdä jotain. Tai vähän enemmänkin kuin "jotain". Olli OH2BHB teki miehen työn. Otti puheeksi asian siellä täällä. Neuvotteli eri henkilöiden kera. Vähän kerrassaan alkoi valoa sarastaa.. Vai pitäisikö sanoa markan nurkka kimaltaa horisontissa.

Jalostamon silloinen johtaja Esa Lahtela otti vakavasti pienen nuoren kerhon murheet. Jalostamo tuotti joten "suolarahoja" ehkä saattaisi löytyä. Ja löytyikin! VFB!

Kerholle saatettiin ostaa ihkauudet ja hienot rigit:  Kenwood TS-440 sekä ICOM IC-970H. Antennit: VHF +  UHF-beamit, TriBander HF:lle ja lanka-antenni 80 - 40 bandeille!


ASEMA RIGEILLE

Asematilaa haettiin nyt kuumeisemmin.

Tarjonta oli heikkoa. Jossain kuulemma kaatopaikan henkilökunta oli saanut uuden parakin. Oli vanha tarjolla... Kävimme toki katsomassa "lahjahevosta suuhun": surkeaa... Ymmärsimme hyvin miksi henkilökunta oli saanut vihdoin uuden tuvan! Ehkä emme me kuitenkaan asetu... Talvikin tulee aina joskus..

No. Seuraava vaihtoehto. Oli ilmastointikonehuone Tutkimuskeskuksen B-talon katolla.. Joopa joo.. Sieltä on lyhyt matka "taivaalle" eli antenneihin. VHF/UHF-beamit saatiin konehuoneen nurkasta mastoon ja neuvottelimme "uudet energiamuodot"-osaston kanssa entisestä tuuligeneraattorin mastosta; kun tuuligeneraattori siirrettiin muualle, maston purku - siirto - pystytys olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden teko ja pystytys sinne tuulisemmalle paikalle. Joten saimme maston "as is".

Sinne sitten sovittelemaan HF-beamia sekä "pitkälankaa" vetämään.

Meni heinäkuun helteinen kerhoilta ja toinenkin ilta poratessa kaapelihyllytukia kallioon (kiitoksia vielä hyvästä työstä Jouko OH2LYP (Ex-6FH))! Koottiin "hirveän iso" beami rasvaten "antennivaseliinilla" kriittiset liitokset ja keilattiin antennielementit kaikki tyynni tasan linjaten! Ari OH2WM kapusi oravaakin paremmin tornin huippuun ja pantiin beami tulemaan!

Tyylikkäästi Ari asetteli alumiinia kääntömoottorin akselille ja kaapelit kiinni!

Niin OH2AAN sai antenninsa! Ja pääsi ääneen.


KERHOLEHTI

Kerholehti sentään paisui. Ensimmäinen numero oli lehdykän läpsykäinen jossa kerholaisille kerrottiin runsaiden Polaroid-kuvien kera kerhoaseman edistymisestä ja antennitalkoista.

Nimesin lehdykän siis asiallisesti ASEMATYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTIKSI. Sehän se oli. 

No. Olimme saavinamme kerhoaseman valmiiksi. Ainakin pääsimme ääneen. (ps.: kerhoasema ei ole KOSKAAN "valmis"!)

Kehitin ja lähetin edelleen "läpyskää" jäsenistöllemme, sehän sujui kätevästi firman sisäisen postin vihreissä kirjekuorissa "..huomiota herättämättä ilman lähettäjänimeä!".

Mutta lehden nimi ei enää riittävän tarkoin täyttänyt alkuperäistä määrettä joten (kunnon radioamatööritapaan) sotkeuduin sanastoon ja lehdestä tuli VäliTRyhmän AsemaRaportti! Eli VTRAR.

Sitä sitten tuli tehtyä, kopioitua (kopiokoneen lasille asetettiin alkuperäissivut joissa oli tyhjä kohta kuvan kohdalla joihin sijoitettiin ko. kuva, tai esine tahi jopa vaatekappale!) ja painettiin vihreää nappia!

Kone ronksuttamaan 20 sarjoissa 40 tai 50 kopiota jotka sisäisen postin kuoriin ja menoksi!

Lehti ilmestyi runsaan puolentoista vuoden aikana yhdeksänätoista (19) numerona joista vihoviimeisessä oli jopa 74 kaksipuolista sivua!

Kiitokset Karille OH2KU

Hänen lainatessaan minulta puuttuvat VTRAR-lehdet scannattaviksi!

Niiden "näköiskuvat" sivuittain ovat minulla tallella (jossain..) mutta kotisivutilamme rajallisuuden vuoksi en pysty esittämään niitä tässä.


LÄHTÖNI NESTEELTÄ

Syksyllä 1992 alkoi Suomessa elämä havista viluisin puistatuksin: Tuleeko lama? Tuleeko se tänne?

Lama tuli myös Nesteelle. Taloudellinen tilanne pakotti karsimaan kuluja ja henkilöstöä vähennettiin. Olin yksi (1) tuhannesta kolmestasadasta viidestäkymmenestä (1350).

Kerho oli työpaikkakerho sääntöineen jossa edellytettiin työsuhdetta. Joten jäin pois Nesteen kerhoista: kamerakerhosta, radioamatööreistä sekä mikroprosessorikerhosta.

Kerhohistoriani näinollen jäi muiden harteille ja sain tietoa "lukkarinrakkaudestani" silloin tällöin tavatessani kerholaisia.


Kerhon tilanne "vaaran vuosina"

Toisenkäden tietona kuulin kerhon - ja kerhojen - olevan vaikeuksissa, budjetit pienenivät, aktiivit olivat yhä enemmän töiden pauloissa iltoja myöten aamuja unohtamatta eikä kerhoiluun tahtonut riittää aikaa eikä "paukkuja".

Näivetys uhkasi harrastetta. Jotenkin hiljalleen Olli OH2BHB sai pidettyä kerhon hengissä näinä vuosina vaikka toimintaa oli satunnaisesti ja hajanaisesti. Ilmeisesti "uutuuksia" ei juuri tullut toimintaan ja jäsenmääräkin (lienee) kärsinyt poistumienkin lisäksi.


OH2OIL

Olli OH2BHB teki näinä aikoina miehen työn vetäessään kerhoa "vastatuuleen" ja saaden kerholle sen asematunnuksen jota alunperin haluttiin: OH2OIL.

Tällä kutsulla kerho on workkinut kerhoasemaltaan jo usean vuoden ajan ja tämä Fortumia kannustava radioasemakutsu tuo kummallekin osapuolelle goodwill'illiä ympäri maailman niin radioamatöörien, DX-kuuntelijoiden kuin muidenkin yhteyksiä kuuntelevien mieliin! HFFB!


 

 

VIIMEINEN LUKU

 

Helmikuussa 2006 saimme kuulla suru-uutisen jossa kerrottiin kerhon lakkauttaneen itsensä.

Näin päättyi OH2OIL-kerhoaseman tarina parhaassa miehuusiässä 18 vuoden nuoruudessa.

Kadonnutta kerhoa jää suremaan lukuisa joukko alan amatöörejä.

Kuten selvitystoimikunta totesi: "kevyet mullat kerholle". Olemme murheellisesti samaa mieltä.